Suomessa ollaan useana kesänä kylmän kesäkuun jälkeen nautittu helteisistä heinä- ja elokuusta. Monet ovat toivottaneet tällaiset Etelä-Eurooppalaiset kelit tervetulleeksi kylmään pohjolaan, mutta monelta unohtuu itsensä suojaaminen tarvittavalla tavalla auringonvalolta. Liiallinen altistuminen auringon UV-säteilylle aiheuttaa ihon palamista, joka vaivaa erityisesti vaaleaihoisia – heillä kun on luonnostaan vähemmän ihon pigmenttiä eli melaniinia, joka suojaa ihoa auringon haitallisilta säteiltä.

Auringon hyvät ja huonot vaikutukset

Jokaisella tulisi olla varastossa kauneuteen ja terveyteen erikoistuneita verkkokaupoista tai marketeista löytyvää aurinkorasvaa, jossa on tarpeeksi korkea suojakerroin, vähintään 30 SPF. Ihon suojaamiseksi on lisäksi suositeltavaa käyttää varjoisia paikkoja ja peittäviä vaatteita. Lapsilla taas tulisi käyttää aurinkovoidetta, jossa on erittäin korkea suojaus (SPF 50+).

Auringonvalo ei ole pelkästään haitallista, sillä itse asiassa se on hyvinkin tarpeellista ihmisen hyvinvoinnille, sillä se edistää D-vitamiinin muodostumista elimistössä. Kun iho taas palaa auringonvalolle liiallisesta altistumisesta, johtuu tämä UV-säteiden aiheuttamasta soluvauriosta. Vaurio näkyy punoituksena, turvotuksena ja kipuna iholla, joka vain korostuu esimerkiksi silloin, kun palanutta ihoa suihkutetaan lämpimällä vedellä.

Kaikilla suomalaisillakaan ei iho pala niin herkästi kuin toisilla, ja tämä johtuu melamiinin määrästä. Melaniini on pigmentti, joka paitsi antaa iholle, hiuksille ja silmille väriä mutta myös suojaa ihoa auringon UV-säteilyltä (UVB ja UVA). Tummaihoisilla melaniinin määrä on suurempi ja siksi heidän ihonsa kestää paremmin auringonvaloa ilman vaurioita ja palamista.

Vaaleaihoisen ihmisen iho taas reagoi hyvinkin herkästi auringon UV-säteilyyn. Vaalea iho voi palaa jopa lyhyessä ajassakin. Ihon palaminen vaurioittaa sen soluja ja voi pahimmillaan altistaa pitkässä juoksussa vakavammille ongelmille, kuten ihosyövälle. Pitkän talven jälkeen suomalaisten iho ei ole tottunut auringonvaloon ja usein meille voi siksi tulla yllätyksenä, että ihon suojaaminen auringolta on tärkeää myös kotimaassa, ei vain ulkomaiden aurinkorannoilla.

Miltä helteinen tulevaisuus näyttää suomalaisille?

Viime vuosina ilmastonmuutos on aiheuttanut tutkijoiden mukaan tiuhaan uutisoidut, rankat helleaallot, joista erityisesti Etelä-Euroopassa kärsitään. Joissakin maissa, kuten Italiassa ja Espanjassa on käytössä perinne, jossa rajoitetaan ulkona oleskelua keskipäivän aikaan. Tällöin mm. kaupat, virastot ja monet muut työpaikat sulkeutuvat pari tunniksi (siesta). Vaikka siestaa vietetään useista eri syistä, yhtenä tarkoituksena on suojella ihmisiä liialliselta altistumiselta kuumuudelle ja auringon UV-säteilylle.

Suomeen ja muualle Pohjoismaihin ilmastonmuutos aiheuttaa joka vuosi entistä kuumempia kesiä, joka voi olla monille tervetullutkin muutos. Ei ole lainkaan mahdotonta, että meilläkin joudutaan tulevaisuudessa harkitsemaan siestaa ja työpaikoille pakollista taukoa tiettyyn kellonaikaan, kuten keskipäivällä, jolloin UV-säteily on vaarallisimmillaan. Työelämässä ja julkisissa tiloissa voidaan nähdä toimintatapojen muutoksia, jos helteet tästä vain voimistuvat seuraavien vuosien aikana.

Kaunis rusketus ei ole terveyden menettämisen arvoista

Ruskea iho on tunnetusti monille kauneusihanne, jonka eteen pohjoismaalaiset riskeeraavat ihonsa kuumassa auringonvalossa. Siksi kannattaakin palauttaa mieleen tärkeimmät keinot, ettei ihoa polta peruuttamattomalla tavalla.

·   Käytä aurinkosuojavoiteita, joissa on tarpeeksi korkea suojakerroin (vähintään 30 SPF, lapsille mielellään 50 SPF)

·   Käytä auringonvalossa ohuita suojaisia vaatteita – valkoinen väri torjuu auringonvaloa tehokkaammin

·   Suojaa myös pää auringonpistosten varalta

·   Hakeudu varjoisiin paikkoihin – myös varjoissa voi ruskettua, vaikkakin hitaammin

·   Vältä ulkoilua klo 11 – 15 välillä, jolloin aurinko on korkeimmillaan ja UV-indeksi on korkealla

Auringonvalolta suojautuminen on aina tärkeää, mutta Suomessa sen merkitys tulee nousemaan seuraavien vuosien ja vuosikymmenien aikana ratkaisevasti. Vuonna 2025 heinäkuussa rikottiin jo monia helle-ennätyksiä ja merkit ovat ilmastossa sellaiset, että kuumia kesiä nähdään ja koetaan Pohjoisessa lisää ja lisää.